”Olen ainoastaan kuullut päivähoidon perhe-työntekijästä päiväkodissa aloituskeskustelun yhteydessä….”, Asiakkaiden- ja työntekijöiden näkemyksiä päivähoidon perhetyöstä.

Lähtökohtina tässä opinnäytetyössä ovat olleet Lempäälän kunnan päivähoidon perhetyön osoittama tutkimuksen tarve sekä tarkoitus. Asiakasnäkökulman tutkiminen palvelusta on ollut tutkimuksen perimmäinen pyrkimys. Tärkeää on ollut havainnollistaa päivähoidon asiakkaiden sekä päivähoidon perhetyön palvelun asiakkaina olleiden näkemyksiä päivähoidon perhetyöstä palveluna, millainen tietoisuus ja millaisia kokemuksia asiakkailla palvelusta on? Ajan myötä on ollut tärkeää liittää myös palvelun työntekijöiden näkemys tutkittavasta ilmiöstä, jotta ilmiötä on pystytty kuvaamaan riittävän laajasti. Tämä työ pohjautuu määrälliseen tutkimusaineistoon, jota on täydennetty kahdella laadullisella aineistolla. Aineistojen keruumenetelminä on käytetty verkkokyselyä, paperista jatkolomakekyselyä sekä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistot on analysoitu määrällisiä ja laadullisia menetelmiä käyttäen. Määrällisen aineiston tulokset on aineiston pienen koon (vastausprosentti 25%) vuoksi käsitelty manuaalisesti ilman tilastollista ohjelmaa. Paperisen jatkolomakekyselyn sekä puolistrukturoidun teemahaastattelun aineistot on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen. Keskeisimpiä tuloksia tässä työssä on se, ettei päivähoidon asiakkaiden tietoisuus palvelusta ja palvelun tunnettavuus ole suurta. Palvelun tunnettavuuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan tarve palvelulle sekä elämäntilanne. Palvelun työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa palvelun tunnettavuuteen markkinoimalla palvelua säännöllisesti. Asiakkaiden tietoisuuteen palvelusta, voitaisiin myös vaikuttaa lisäämällä päivähoidon työntekijöiden tietoisuutta palvelusta. Palvelun tunnettavuus, asiakkaiden ennakkokäsitykset palvelusta sekä palvelun markkinointi vaikuttavat asiakkaiden kokemukseen palvelusta helposti lähestyttävänä palveluna. Asiakkaat kokivat tarvitsevansa tietoa palvelusta, sen sisällöstä ja ominaisuuksista. Tietoa toivottiin saatavan palvelun työntekijältä mutta myös päiväkodista. Palvelu koettiin sellaiseksi johon tarvittaessa voitaisiin olla yhteydessä. Tärkeänä päätelmänä tässä työssä voidaan pitää myös ajatusta siitä, ettei asiakkaiden mielipiteiden kartuttaminen perinteisellä kyselylomakkeeseen pohjautuvalla menetelmällä ole aina toimivaa. Uusia asiakkaiden osallisuutta lisääviä menetelmiä onkin hyvä kehittää